Reaalisen humanismin vihollisista vaarallisin on Saksassa spiritualismi eli spekulatiivinen idealismi. Se korvaa todellisen yksilöllisen ihmisen »itsetietoisuudella» tai »hengellä» ja opettaa evankelistan sanoin: »Henki on altis, mutta liha on heikko.» On selvää, että tämä ruumiiton henki on henkevää vain omissa kuvitelmissaan. Kun vastustamme Bauerin kritiikkiä, vastustamme juuri spekulaatiota joka uusintaa itsensä pilakuvana. Näemme sen kristillis-germaanisen periaatteen huipentuneimmaksi ilmaukseksi: tuo periaate tekee viimeisen yrityksensä muuntaessaan itse »kritiikin» tuonpuoleiseksi voimaksi.
Esityksemme käsittelee ensisijaisesti Bruno Bauerin »Allgemeine Literatur-Zeitungia» — sen kahdeksan ensimmäistä nidettä ovat edessämme —, koska siinä huipentuvat Bauerin kritiikki ja samalla ylipäänsä saksalaisen spekulaation mielettömyydet. Mitä enemmän kriittinen kritiikki (»Literatur-Zeitungin» esittämä kritiikki) filosofian kautta vääristää todellisuuden suoranaiseksi hullutukseksi, sitä opettavaisempaa se on. — Katsokaamme esimerkiksi Faucheria ja Szeligaa.— »Literatur-Zeitungin» tarjoaman aineiston avulla spekulatiivisen filosofian harhakuvitelmia voidaan valaista myös laajemmalle lukijakunnalle. Tämän pyrimme kirjassamme tekemään.
Esityksemme kohde määrää luonnollisesti itse esitystämme. Kriittinen kritiikki jää joka suhteessa Saksan teoreettisen ajattelun jo saavuttaman tason alapuoletle. Tarkastelemamme kohteen luonne siis oikeuttaa meidät sivuuttamaan tässä tuon kehityksen laajemman arvioinnin.
Enemmänkin, kriittinen kritiikki pakottaa meidät esittämään jo saavutetut tulokset sellaisinaan kritiikkiä vastaan.
Niinpä julkaisemme tämän kiistakirjoituksen ennen niitä itsenäisiä teoksia, joissa tulemme esittämään — luonnollisesti kumpikin omasta puolestamme — positiivisen näkemyksemme uusista filosofisista ja sosiaalisista opeista ja samalla positiivisen suhteemme näihin.
Pariisissa syyskuussa 1844
Engels, Marx
[1] takaa 111. Toim.