Kirjoitettu: Brysselissä vuoden 1845 marraskuun ja vuoden 1846 elokuun välisenä aikana
Julkaistu: Ensi kerran venäjän kielellä kirjassa Архив К. Маркса и Ф. Энгельса, кн. I, 1924 г.
Suomennos: Tuntematon
Lähde: Marx–Engels. Valitut teokset (6 osaa). 2. osa, s. 67–147. Kustannusliike Edistys, Moskova (1978).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
[1.] Ideologia yleensä, varsinkin saksalainen
[2. Edellytykset, joista materialistinen historiankäsitys lähtee]
[3. Tuotanto ja kanssakäyminen. Työnjako ja omistusmuodot; heimo-omistus, antiikkinen ja feodaalinen omistus]
[4. Materialistisen historiankäsityksen olennaisin sisältö. Yhteiskunnallinen oleminen ja yhteiskunnallinen tajunta]
[1. Ihmisen todellisen vapautuksen edellytykset]
[2. Feuerbachin materialismin spekulatiivisuuden ja epäjohdonmukaisuuden arvostelua]
[3. Alkuperäiset historialliset suhteet eli sosiaalisen keiden tuottaminen, uusien tarpeiden syntyminen, ihmisen tuottaminen (perhe), kanssakäyminen, tajunta]
[4. Yhteiskunnallinen työnjako ja sen seuraukset: yksityisomistus, valtio, sosiaalisen toiminnan »vieraantuminen»]
[5. Tuotantovoimien kehitys kommunistisen yhteiskunnan aineellisena edellytyksenä]
[6. Materialistisen historiankäsityksen johtopäätökset: historiallisen tapahtumaprosessin jatkuvuus, historian muuttuminen maailmanhistoriaksi, kommunistisen vallankumouksen välttämättömyys]
[7. Yhteenveto materialistisesta historiankäsityksestä]
[8. Koko tähänastisen, idealistisen historiankäsityksen ja erityisesti hegelinjälkeisen saksalaisen filosofian kestämättömyys]
[9. Feuerbachin ja hänen idealistisen historiankäsityksensä lisäarvostelua]
[1. Tuotantovälineet ja omistusmuodot]
[2. Aineellisen ja henkisen työn jakautuminen. Kapungin erottuminen maaseudusta. Ammattikuntajärjestelmä
[3. Työnjaon edistyminen. Kaupan erottuminen teollisuudesta. Työnjako kaupunkien välillä. Manufaktuuri]
[4. Laajin työnjako. Suurteollisuus]
[5. Tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon välinen ristiriita yhteiskunnallisen vallankumouksen perustana]
[6. Yksilöiden kilpailu ja luokkien muodostuminen. Yksilöiden ja heidän elämänehtojensa välisen ristiriidan kehitys. Yksilöiden näennäinen yhdistyminen porvarillisen yhteiskunnan oloissa ja yksilöiden todellinen yhteenliittyminen kommunismissa. Yhteiskunnan elämänehtojen saattaminen yhdistyneiden yksilöiden alaisuuteen]
[7. Yksilöiden ja heidän toimintaehtojensa välinen ristiriita tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon ristiriitana. Tuotantovoimien kehitys ja kanssakäymisen muotojen vaihtuminen]
[8. Väkivallan (valloituksen) osuus historiassa]
[9. Tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon välisen ristiriidan kehitys suurteollisuuden ja vapaan kilpailun olosuhteissa. Työn ja pääoman vastakohtaisuus]
[10. Yksityisomistuksen hävittämisen välttämättömyys, ehdot ja tulokset]
[11.] Valtion ja oikeuden suhde omaisuuteen
[12. Yhteiskunnallisen tajunnan muodot]
[1] Saksalainen ideologia. Feuerbachin, B. Bauerin ja Stirnerin edustaman uusimman saksalaisen filosofian sekä monenlaisten profeettojen edustaman saksalaisen sosialismin arvostelua on Marxin ja Engelsin yhteinen teos, jota he kirjoittivat Brysselissä 1845–1846. Marx ja Engels olivat ensimmäisiä, jotka kehittelivät Saksalaisessa ideologiassa kaikinpuolisesti materialistisen historiankäsityksen tieteellisen kommunismin teorian filosofisena perustana. Teosta ei julkaistu Marxin ja Engelsin eläessä.
Saksalaisen ideologian käsikirjoitus koostui kahdesta osasta, joista ensimmäinen sisälsi Hegelin jälkeisen filosofian ja toinen »todellisen sosialismin» arvostelua.
Kyseisen teoksen 1. luvussa on esitetty koko teoksen myönteinen perussisältö, joten se on teoksen tärkein luku ja sillä on itsenäistä merkitystä. Toim.